ESITIETOKOE

Totta vai tarua? Tässä on koottuna aiempien opiskelijapolvien tenttivastauksista poimittuja viisauksia. Merkitse jokaisen esitetyn virkkeen alkuun +, jos asiassa on perää ja -, jos väite on väärä.

Rinnakkaisliikennöinti soveltuu erityisesti pitkille etäisyyksille.

Rinnakkaisliikennöinnissä siirretään merkin kaikki bitit yhdellä kellojaksolla. Tähän tarvitaan siten bittien määrää vastaava määrä johtimia + jokunen enemmänkin. Pitkällä siirtoetäisyydellä vaikkapa Helsingistä Nääsvilleen muodostuisi johtokustannus suureksi. Jätetään rinnakkaissiirto siis vaikka PC:n ja printterin väliselle lyhyelle matkalle.

Asynkronisuus on sitä, että laitteissa ei ole kelloja.

Kaikkiin digitaalivehkeisiin on käytännössä aina tungettu jonkinlainen kello (oskillaattori). Asynkronisuus eli tahdistamattomuus tarkoittaa sitä, ettei yhteyden eri päissä olevien laitteiden kellojen tarvitse käydä samaan tahtiin. Synkroni rajoittuu käytännössä yhteen merkkiin, jonka sisältämien start- ja stop-bittien avulla tahdistus hoituu.

Modulointi on tärkeä osa siirrettäessä dataa nopeasti esimerkiksi ISDN-linjalla.

Eikös ISDN:n D tarkoittanut jotain digitaalista? Missäs siinä ajatusmallissa on sija moduloinnille?

Vuonohjaus on sitä, että huolehditaan bittien kulusta puhelinlinjalla.

Vuonohjaus käsitteenä rajoitetaan koskemaan bittivirran kulkua kahden digilaitteen välillä. Tätä virtaa säännöstellään vuonohjauksen avulla.

Vuorosuuntaisuus on sitä, että verkon eri käyttäjät saavat vuoroja, jolloin ne voivat käyttää verkkoa.

Vuosuuntaisuus on sitä, että samaa johtoa (tai muuta yhteyttä) käytetään molempiin siirtosuuntiin, mutta vain vuorotellen

Start- ja stop-bitit syövät siirtotehoa synkronisessa yhteydessä.

Kyllähän ylimääräiset ohjaukseen tarvittavat bitit syövät tehoa, mutta synkronisella yhteydellä ei start- ja stop-bittejä käytetä.

Verkon nopeus on tapana ilmoittaa baudeina.

Käyttäjälle ei ole adekvaattia tietoa tietää montako kertaa sekunnissa signaalin tila muuttuu. Mielenkiintoisempaa tai hyödyllisempää on tietää, montako bittiä sekunnissa saadaan verkossa siirrettyä!

Bittivirhesuhde tarkoittaa sitä kuinka monta bittiä siirrossa meni pieleen.

Bittivirhesuhde tavataan määritellä virheellisinä vastaanotettujen bittien lukumäärän ja lähetettyjen bittien lukumäärän suhtena.

Väylän päätevastuksen tarkoituksena on estää seisovien aaltojen synty.

Päätevastus harhauttaa signaalia luulemaan, että väylä jatkuu ja jatkuu, siis ilman mitään yllättäviä impedanssimuunnoksia.

Kättelyjä on monenlaisia. Tärkein niistä on kova kättely.

Tärkeydestä on vaikea sanoa mitään, mutta kaikenmoisessa elektroniikassa selkeästi pyritään laitteistolla tehtäviin temppuihin.

Modeemi sovittaa analogisen päätelaitteen digitaaliseen linjaan.

Päätelaitteet tuppaavat olemaan digitaalisia, useimpien meidän (puhelin)linjat vielä analogisia.

Modeemit kättelevät toisiaan sarjaliitännän kautta.

Modeemeja ei yleensä liitetä toisiinsa digipuolelta, jota on tapana kutsua sarjaliitännän puoleksi!

Full duplex -yhteys on kaksisuuntainen.

On: liikenne sujuu molempiin suuntiin samanaikaisesti.

Virheenkorjauksessa oiotaan virheelliset bitit niin, että tieto menee oikein perille.

Nykyaikaisessa virheenkorjauksessa ei pyritä korjailemaan yksittäisiä bittejä. Vastaanottaja havaitsee erilaisten tarkistussummamenettelyjen avulla saamansa merkkilohkon virheelliseksi ja pyytää uudelleenlähetystä.

Kaiutus on eräs yksinkertaisimmista virheenkorjausmenetelmistä.

Näinkin voi väittää. Ideanahan on (esimerkiksi) se, että käyttäjä takoo näppäimistöltään merkin, joka lähtee linjalle ja kaiuttuu linjan päässä olevalta laitteelta käyttäjän ruudulle.

Puhelinyhteys on analoginen yhteys.

Useimmilla ainakin yhteys omasta lankapuhelimesta lähimpään keskukseen.

Puhelin ei ole mikään hifi-laite: se on suunniteltu siirtämään vain 300-3400 Hz.

Näin on.

Tavanomainen puhelinverkko on valinnainen.

Valinnainen se voi olla esimerkiksi sellaiselle, joka pääsee valitsemaan lanka- ja matkapuhelimen välillä. Molemmat näistä ovat valintaisia eli yhteys muodostuu verkkoon syötetyn valintainformaation (numeronvalinta) avulla.

Vastapään puhelin soi, kun oma puhelimemme lähettää viimeisen numeron perään soittovirtaa.

Puhelimen soittamisesta huolehtii keskuksessa (vaihteessa) oleva soittogeneraattori.

DTMF on tapa valita puhelinnumero.

Ei valintatapa, mutta tapa ilmaista puhelinkeskukselle, mitä numeroita käyttäjä on valitsemassa.

Puhelinliittymässä tarvitaan kolme johdinta.

Puhelinmiehen leikkikenttä muodostuu pareista, joita tavallista puhelinta varten tarvitaan yksi.

ISDN tuo kuluttajalle 134 kilobittiä sekunnissa, jota voidaan käyttää puhumiseen.

2*64+16 lienee pikemmminkin 144. D-kanavaa eli 16 kbit/s signalointikanavaa ei anneta puhetarkoituksiin (eikä paljon muuhunkaan).

Suomi saatiin digitaaliseksi lokakuussa 1976, mikä tarkoittaa sitä, että puhelinlaitteet käsittelevät bittejä analogisen signaalin sijaan.

Verkon digitaalisuus liittyi ajallisesti ns. suureen puhelinnumerouudistukseen, joka ajoittui vuoteen 1996. Tällöin puhelinkeskukset ja niiden väliset yhteydet oli saatu digitaalisiksi.

Digitaalisessa matkapuhelinverkossa ei tarvita suuntanumeroja, jos soitetaan samalla teleliikennealueella olevaan matkapuhelimeen.

Matkapuhelimen numeron erottamaton osa on suuntanumero (operaattoritunnus).

Puhelinkone poikkeaa tietokoneesta esimerkiksi siinä, ettei siihen tarvita sähköä.

Puhelin'koneen' voi tosiaan tehdä vanhasta säilyketölkistä...

Dekadinen valinta tarkoittaa sitä, että puhelinkoneessa on näppäinvalinta.

'Deka' viittaa kymmeneen. Vanhanaikaisessa numerolevypuhelimessa tuotettiin tilaajasilmukkaan katkoksia, joita saattoi olla 1-10 kpl valitun numeron mukaan.

Kallen puhelin (numerossa 12345) soi välillä turhaan, kun siihen tulee numeroon 12345678 tarkoitettuja puheluja.

Puhelinnumero ei voi olla osa toista numeroa (siis 'vasemmalta lukien')

Kotisoiton ja Pluslinjan voi hankkia mihin tahansa lankapuhelinliittymään.

Mahtaako saada jokaiseen puhelinkoppiin?

Puhelinlinjan nimellisimpedanssi on 600 ohmia.

Historiallisista syistä ominaisimpedanssin pitäisi olla tuo 600 ohmia.

Puhelinkeskus antaa soittoäänen, jonka ominaisarvoja ovat mm. 25 Hz ja 75 V

Sähkön laatua kuvaavat luvut ovat oikeansorttisia.

Suomen sanotaan aiheettomasti tulleen kokonaan digitalisoiduksi syksyllä 1996, koska tilaajajohdolla kulkee analoginen signaali.

Ajatus sekava. Vuonna 1996 saatiin keskusten ja niiden välisten yhdysjohtojen digitalisointi päätökseen.

Puhelinkoneesta on tullut halpa massatuote, kun on alettu käyttää yleisiä diskreettejä komponentteja.

Irrallisia standardikomponentteja liimaamalla ei päästä massatuotannon etuihin, vaan puhelinta varten tehdään omat mikropiirinsä yms.

Kondensaattori estää tasavirran kulun puhelinkoneeseen.

Totta varmaan niin, mutta miksi pitäisi estää koneen toiminnan edellytyksenä olevan tasasähvön pääsy puhelimeen?

Vastuksista ei ole muuta kuin vastusta, siksi niitä ei nykyaikaisessa puhelinkoneessa käytetäkään.

En usko!

CCITT on telealan standardointijärjestö.

Totta toinen puoli. CCITT:n toiminta tunnetaan nykyään nimestä ITU-T.

Teletoimintalaki julkaistiin yli sata vuotta puhelinjulistuksen jälkeen koskemaan teleasioita. Voimassaolevista laeista se nykyään tärkein.

Mainitun lain on korvannut telemarkkinalaki.

3270-protokolla on kuvattu EIA:n standardissa RS-3270.

EIA:n tuotokset ovat (pääsääntöisesti) kolminumeroisia, nelinumeroisuus viittaa IBM:ään.

IEC on lähinnä paksusähköalan kansainvälinen standardointijärjestö.

Pääosin näin onkin, mutta säännön vahvistavia poikkeuksia on (esimerkiksi radio/TV-antenniliitin).

THK voi antaa lakeja täydentäviä ja korvaavia määräyksiä.

Täydentää toki voi, mutta ei asettua lainsäätäjän asemaan tekemällä korvaavia!

Telemarkkinalaki säätelee tiukasti teleoperaattorin mainos- ja markkinointijippoja kuluttajan eduksi.

Markkinalaissa ei ainakaan tällä kerralla puhuta markkinoinnista:)

EIA on eurooppalainen insinööriliitto, joka laatii EU:n käyttöön standardeja.

Electronic Industry Association ei ole eurooppalainen. Eikä juuri kiinnosta EU:takaan.

FIN-merkillä on tarkoitus osoittaa, että sähköverkkoon liitettävä laite on suomalaisten määräysten mukainen.

Turvatekniikan keskuksen (vrt. ent. ns. Sähköteurastuskeskus) merkissä on FI.

CE-merkin käyttöoikeuden turvallisiin tuotteisiin antaa CENELEC.

Ei muuten anna. CE-merkki on vain valmistajan vakuutus siitä, että se on tehnyt tuotteesta turvallisen (direktiivienmukaisen).

‘Telen hyväksymä’ -merkintä päätelaitteessa tarkoittaa sitä, että se täyttää suomalaiset toiminnalliset ja turvallisuusmääräykset.

Ja mikä sitten on Tele?

ECMA antaa eurooppalaisia määräyksiä mm. käytettävistä materiaaleista.

European Computer Manufacturers' Association on kiinnostunut hieman toisenlaisista asioista kuin materiaaleista.

Fysikaalisen yhteyden kapasiteettia voidaan nostaa aikajakoisesti PCM-tekniikalla.

Juu, samaan touviin saadaan monta samanaikaista puhelua.

ISDN tuskin olisi mahdollinen ilman PCM-yhteyksiä.

Todennäköisesti ei.

Siirtotiellä käytetyt koaksiaalikaapelit ovat epäsymmetrisiä.

Korostetusti: sähköisesti epäsymmetrisiä.

Eräistä kansallisista syistä on mm. merkinantoon pakko keksiä hyvinkin pian kansalliset ratkaisut, jotta esimerkiksi skandimerkit saadaan siirretyiksi.

Ei sitten niin järjen häivääkään tässä...

Parikaapelissa johtimet kierretään toistensa ympärille kapasitanssin nostamiseksi.

Kapasitanssin nouseminen on lieveilmiö - ja sitäpaitsi haitallinen.

Kaapelin ominaisuuksia parantavat konduktanssi, kapasitanssi ja induktanssi.

Ainakaan lisääntyessään eivät muut kuin konduktanssi.

FTP-kaapelissa parit on yksilöllisesti suojattu metallifoliolla.

Yksilöllinen suojaus on tehty STP-kaapelissa, FTP:ssä on koko nippu yhteissuojauksessa.

Konsentrisessa kaapelissa kuljetetaan vain paksusähköä.

Ei mitenkään välttämättä, mutta maan poveen peitetyt paksusähkökaapelit ovat yleisesti konsentrisia.

Kuluttaja voi parantaa yhteyden laatua ostamalla teleyhtiöltään linjalleen lisää induktanssia.

Testaa idea soittamalla teleyhtiöön ja kysy Henryä.

Valokaapelitekniikassa on trendi yksimuotokuidusta monimuotokuituihin.

Kaunis lause, ajatus on vain vastoinpäin.

Nelikierteessä on neljännesaallon mittainen kierre.

Miksi tehtäisiin kaapeleita vain yhdelle aallonpituudelle (taajuudelle)?

Asiakas omistaa tilaajakaapelin, joka tulee keskuksesta.

Ei muuten omista. Alkaa olla teleyhtiön kalleinta omaisuutta (jota on pakko vuokrata kilpailijallekin).

Korkeat äänet vaimentuvat puhelinverkossa tehokkaimmin.

Näin on.

Saman vaipan sisälle ei kernaasti asenneta useita kuituja.

Vaatisi hyvät perusteet! Kaapelirungon hinta on korkea kuidun hintaan nähden. Miksi siis pihtailla?

Optisten kaapelien liittimet on standardoitu hyvin.

Juu, jos hyvällä standardoinnilla tarkoitetaan suurta joukkoa keskenään yhteensopimattomia standardeja...

RJ 45 -nimellä tunnetaan eräs lähiverkkoratkaisuissa yleistyvä liitäntärajapinta.

Näin voisi sanoa, jos hyväksytään ajatus siitä, että kokonainen liitin on pinta.

ISO 2110 määrittelee tietokoneen ja modeemin välisen rajapinnan liittimen.

Kts edellinen.

RS-232 C määrittelee tietokoneen ja modeemin välisen rajapinnan liittimen.

C-version elinaikaan käytännön standardiksi muodostunut liitin oli vielä patentin suojassa, joten asiaa ei voitu mainita EIA:n julkaisussa.

Suositus V.28 määrittelee sarjaliitännän sähköiset ominaisuudet.

Näin on. Logiikka puolestaan on suosituksessa V.24.

UART-piiri huolehtii mm.. pariteettitarkistuksesta ja standardinopeuden ylläpidosta.

Näin on (perinteisen tyylin asynkronisessa liikenteessä).

Sarjaliitäntä on kuvattu kansainvälisessä standardissa n:o 232.C.

EIA ei ole kansainvälinen seura. Ja tuotos on nimeltään EIA RS-232 C.

Rinnakkaisliitännässä suositaan Centronics-tehtaan luomaa teollisuusstandardia.

Näin on. PC:n takana liittimenä on naaraspuolinen ISO 2110.

V.24/V.28 on epäsymmetrinen liitäntä.

Epäsymmetrisyys on tässä sitä, että kaapelissa kulkevilla signaaleilla on yhteinen referenssijohdin ('maajohto').

Pariteettitarkistus voidaan suorittaa pitkittäin ja poikittain.

Näin voidaan. Pitkittäispariteetti ei ole kovin muodikas tarkastelun kohde.

Protokollan tehtäviin kuuluu siirron oikeellisuuden varmistaminen.

Jo liinaharja-Lassila sanoi: 'Tosi on'.

Datapuolella on tilanne hyvä: sekä Telecom Finland että Finnet-yhtiöt käyttävät samoista asioista samoja nimiä.

Onneksi näin, Telecom Finland on mennyttä elämää.

Telesampo on HPY:n konsti ottaa modeeminkäyttäjältä rahat pois.

Telesampo oli kyllä PTL-Telen keksintöjä.

Mitä heikkotasoisempi linja, sitä pidempiä datalohkoja kannattaa lähettää.

Kaikki todennäköisyyslaskennan alkeiskurssillakin puhuu sen puolesta, että häiriö osuu lyhyempään lohkoon huonommin kuin pitkään.

Protokollista on ihan turha puhua asiakkaalle, koska hän ei pysty niihin mitään vaikuttamaan.

Totta. Moni protokolla on hitsattu mikropiiriin ilman mitään parametrointimahdollisuutta. Ja ovatko protokollat ylipäätään asiakkaan kannalta kiinnostavia?

Dataverkkojen asentaminen on luvanvaraista toimintaa.

Kotona kannattaa kysyä vaimolta ensin. Ehkä.

LAN = Local Area Network = paikallisverkko.

Paikallisverkko on se puhelinverkon osa, jossa soitetaan paikallispuheluja. Lähiverkko on lähempänä atk-yhteyksiä.

Ethernet-kaapelin nimellisimpedanssi on 50 ohmia.

Ominaisimpedanssi on 50 ohmia.

Valokaapelia kanattaa käyttää dataverkoissa, koska niissä tarvitaan kaksisuuntaista yhteyttä.

Höh?

Kierretyn parikaapelin nimellisimpedansseja ovat 100 ja 150 ohmia.

Nämä ovat tyypillisiä ominaisimpedansseja. Paitti Ranskassa, jossa markkinoiden suojaamiseksi pitää olla 120 ohmia.

Ethernetissä koaksiaalikaapelin voi liittää suoraan parikaapelin perään, jos näiden pituuksien suhde on 2:1 tai 3:1.

Vaatisi kyllä hieman perusteluja, sano...

Ethernetin suuri heikkous on, ettei se sovellu langattomiin verkkoihin.

Langattomistahan homma alkoi Hawaijilla...

Infotel on keksintö, jonka avulla voidaan näppärästi yhdistää lähiverkkoja.

Kai sillä jotenkin voitaisiin, mutta idea oli kyllä sallia pääsy dataverkkoihin niin, että käytön veloitus saadaan ujutettua normaaliin puhelinlaskuun.

10BaseT tarkoittaa kymmenen megabittiä sekunnissa kantataajuisesti siirtävää kierretyllä parilla toteutettua verkkoa.

Jep.

ATM = Air Traffic Management eli lennonjohto(järjestelmä)

Juu, ja yhtä hyvin vaikka Automatic Teller Machine eli pankkiautomaatti.

ATM-solun koko on 53 bittiä.

Tavuja sentään, ei bittejä.

ATM voi välittää samanaikaisesti kuvaa ja ääntä.

Tuskinpa sillä on älyä erotella, mistä solut tulevat!

ATM:n keskeinen komponentti on X.25-solmu.

Höpö höpö.

ATM:n asynkronisuus on sitä, että solut voivat tulla perille miten sattuu.

Tuo oli vähän liikaa sanottu.

Pakettiverkon suurin etu on siinä, että yhteys on päästä päähän auki koko ajan.

Piirikytkennässä yhteys on koko ajan auki olipa liikennettä tai ei.

X.25:n merkitys kasvaa jatkuvasti.

Museokäsitteenä nimittäin.

Yksityiset puhelinlaitokset ovat käyttäneet itsestään mm. nimiä toimilupalaitos ja Finnet-yhtiö.

Totta. Pitkän nimilistan muodikkain on toistaiseksi Finnet-yhtiö.

Kaukopuhelinliikenne on Suomessa säädetty valtion monopoliksi.

On säädetty 30-luvulla. Säädös ei kyllä onneksi ole voimassa.

Liberalisointi telealalla tarkoittaa mm. sitä, että kuluttaja voi hankkia päätelaitteensä mistä itse haluaa.

Esimerkiksi ja nimenomaisesti sitä.

Telelaitoksien into muuttua osuuskunnista ja yhdistyksistä osakeyhtiöiksi johtuu lainsäädännön pakotteista.

Näinkin asian voi sanoa.

Liberalisoinnin käynnisti Suomessa liittyminen ETAan ja myöhemmin EU:hun.

Suomessa homma alkoi jo 80-luvun alussa, jolloin oli vielä reaalipolitiikan ulkopuolella edes keskustella EU:sta.

Lainsäädännöllä on vasta aivan viime aikoina velvoitettu teleyhtiöt vuokraamaan johtoja toisilleen.

Viime aikoina? On telemarkkinalaki jo muutaman vuoden ikäinen asia.

Privatisointi tarkoittaa sitä, että matkapuhelinoperaattorin on tarjottava jokaiselle Privat-tyyppistä liittymää.

Heh heh!

Telia Finland on valtion täysin omistama teleyhtiö.

On se. Ruotsin valtion.

Suomen lisäksi on yksityisiä puhelinlaitoksia ollut Euroopassa perinteisesti muiden muassa Tanskassa.

Unohdetaan tuo 'muiden muassa'.

Sosialistisissa maissa puhelinliikenteen hoiti valtion puhelinlaitos.

Aivan varmasti!

Teleoperaattoreita on Suomessa noin 60.

Lukumäärä lähentelee jo sataa.

Suuntanumerointi on looginen: numerot kasvavat pojoiseen mentäessä.

Niin kuin Helsinki 09, Hiirimäki 019, Hämeenlinna 03?

Verkkoryhmärajan ylittävää puhelua kutsutaan kaukopuheluksi.

Näin määritelmän mukaan, vaikka verkkoryhmät onkin korvattu teleliikennealueilla.

Teleliikennealueiden muodostamisen perusidea oli tehdä puhelinliikenteeseen läänijakoa myötäilevä jako.

Sinänsä oikein hyvä idea, vaan kuinkas sitten kävikään läänien kanssa?

Puhelu Radiolinjan puhelimesta Televisiolinjan puhelimeen on aina kalliimpi kuin toiseen Radiolinjan puhelimeen.

Jos kuvitellaan Televisiolinjalla tarkoitettavan vaikkapa Soneraa, niin lauseessa on vinha perä!

Amigo (uros-Amiga) on liittymätyyppi, jota pyritään markkinoimaan niille, jotka haluavat soittaa matkapuhelimesta toiseen. Ja nimenomaisesti vain yhden operaattorin.

Mahdetaanko tuota enää markkinoida? Idea oli kutakuinkin tuollainen.

GSM-verkkojen perusyksikkö on solu toisin kuin NMT-verkkojen.

Molemmat ovat solukkopuhelimia.

CT2-puhelin on tulossa Suomeen ennen vuosituhannen loppua.

Tuli jo paljon ennen ja poistui konkurssikypsänä ideana vähin äänin.

ARP on laajan kantaman omaava autoradiopuhelin.

On, Johtuu 150 MHz:n taajuusalueesta.

Solukkoverkoissa suurempi radiotaajuus merkitsee pienempää tukiasematarvetta.

Suurempi taajuus merkitsee pienempää kantomatkaa ja tiheämpää tukiasemaverkkoa.

Soitettaessa GSM-puhelimesta toiseen on yhteys digitaalinen ja siis aina suojattu.

Varmasti digitaalinen ja suojattu puhelimen ja tukiaseman välillä, mutta muusta ei nyt ole takeita.

NMT-verkossa ei datasiirto ole sallittua.

Sallittua on, ja erikseen myytävällä tukiaseman vaihdon estävällä 'palvelulla' jopa suht toimivaa.

Transparentti siirto tarkoittaa sitä, että digitaalinen radioverkko huolehtii virheenkorjauksesta.

Transparenttius eli läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että verkko ei ota liikenteen sisältöön kantaa esimerkiksi virheenkorjauksella.

GSM-puhelimessa voi olla useita puhelinnumeroita eri käyttötarkoituksiin.

Kyseessä on itse asiassa liittymän ominaisuus, joka on leivottu SIM-korttiin (joka puolestaan on puhelimessa).

ARP-verkko on käsivälitteinen.

Oli.

UMTS-puhelin on amerikkalainen versio GSM:stä.

UMTS on selkeästi eurooppalaista alkuperää, kolmannen polven puhelimeksi amerikkalaisilla on kyllä oma vaihtoehtonsa.

Japanilaiset ovat mestareita markkinoimaan. GSM-puhelimet, jotka eivät mene Japanissa kaupaksi, saadaan kyllä myytyä suomalaisille.’

Eipä taida GSM mennä kaupaksi Japanissa. Japanilaisen oloinen GSM-puhelin on todennäköisesti Euroopassa valmistettu.

V.24 on vanhentunut modeemistandardi.

Vrt. käsitteitä vanha ja vanhentunut! Yli 30:n vuoden iästä huolimatta modeemin ja päätelaitteen liitännän määrittelevä suositus voi hyvin.

V.25bis on parannettu versio suosituksesta V.25, joka tarvittiin puhelinverkon tultua digitalisoiduksi.

Täyttä sekoilua.

Erityinen ISDN-modeemi on tarpeen datasiirrossa ISDN-verkossa.

Mulla toimii ilman:)

AT-komentokieli edustaa ns. teollisuusstandardeja.

Totta.

DCE - DTE -parissa DTE on tyypillisesti modeemi.

DTE on terminaali eli päätelaite.

Nollamodeemia käytetään mm. kahden tietokoneen yhdistämiseksi toisiinsa.

Ja juuri siihen hyvä.

EIA RS-232 C määrittelee signaalit AA, AB, BA, BB, CA, …

Totta.

RTS, CTS, DCD, TXD jne ovat CCITT:n suosituksista.

Ei, CCITT käytti piireistä merkintöjä 101, 102, 103...

Kovaa kättelyä ei suosita sen siirtoa hidastavan ominaisuuden takia.

Kovaan tavaraan pyritään yleensä nopeuden takia...

Amplitudimodulaatiota ei suosita tietoliikennelaitteissa mm. sen häiriöherkkyyden takia.

AM on radiopuolellakin häiriöalttiimpi kuin FM!